Wearing Color Red

Yhtenä erittäin kuumana päivänä Pariisissa otimme ystäväni kanssa suunnaksi Montmarten kaupunginosan. Päivälle oli muitakin suunnitelmia, joten emme viettäneet siellä kovinkaan paljon aikaa. Moulin Rouge yllätti meidät pienuudellaan ja Amélie-kahvilana tunnettu Café des 2 Moulins oli pettymys, koska emme saaneet siellä lainkaan palvelua. Reilusti meidän jälkeemme kahvilaan tullutta pariskuntaa kyllä palveltiin ennen meitä. Emme jaksaneet jäädä odottamaan vaan siirryimme muualle. Nautimme ihanat vesimeloonijäätelöt ennen kuin nousimme Sacré-Couerin basilikalle. Maksoimme mieluusti funikulaarikyydistä, koska jo pelkkä ajatus pitkien ja jyrkkien portaiden kapuamisesta uuvutti. Sacré-Couerin edustalla oli sadoittain ihmisiä, ja istuimme hetken portailla katusoittajia kuunnellen sekä aiemmin leipomosta ostamiamme macaronseja syöden. Macaronsit maistuivat hyviltä, mutta emme olleet vielä tuossa vaiheessa maistaneet Laduréen taidonnäytteitä, joten emme tienneet miten suuri ero hyvän ja taivaallisen macaronsin välillä voi olla. Kuvailisin, että ero on yhtä suuri kuin säilykekirsikoiden ja tuoreiden kirsikoiden välillä. 

Aino Venna - Waltz to Paris

One hot day in Paris we headed to Montmarte to see Moulin Rouge (surprisingly small), Café des 2 Moulins (no service whatsoever) and Sacré-Couer (pretty, but surrounded by way too many people). We ate our first macarons in Paris sitting on the steps of Sacré-Couer and they were good, but we didn't know then just how big a difference there would be to the Ladurée ones, which were simply heavenly! 

My Heart Is Dreaming But Paris Is Screaming

Vajaa viikko Pariisissa ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Saavuimme ystävän kanssa Pariisiin myöhään illalla. Olimme vasta matkalla lentokentältä Airbnb-asunnollemme, kun ystävältäni varastettiin metro-asemalla lompakko. Rahat ja kortit menivät, mutta onneksi passi säästyi. Reilu tunti ensimmäisestä yöstä Pariisissa vierähti kolmannentoista kaupunginosan poliisiasemalla. Englantia puhuva poliisimies oli onneksi ystävällinen. Oli jonkin verran helpompi nukkua, kun oli tehty kaikki, mitä tapahtuman jäljiltä saattoi itse tehdä: rikosilmoitus, korttien sulkeminen sekä tietenkin äidille ilmoittaminen, ja pyyntö siirtää rahaa ystävän tilille. Emme kokeneet loppumatkan aikana enää yhtä suuria vastoinkäymisiä, mutta pieniä tiputeltiin tiellemme tuon tuostakin. Yleisesti ottaen sää Pariisissa oli hieman liian läkähdyttävä, palvelu monissa ravintoloissa / kahviloissa luokattoman huonoa ja useat paikat antikliimaktisia. Yhtenä päivänä jonotimme katakombeihin kolme ja puoli tuntia. Tarkoitus oli lähteä pois, jos jonottaminen kestäisi yli tunnin, mutta jotenkin aikaa vierähti huomaamatta niin paljon, ettemme enää halunneet poistua jonosta. Louvreen jonottamista ilman lippuja emme edes harkinneet, mutta kävimme ihastelemassa massiivista rakennusta ulkopuolelta.

Ladyhawke - Paris is Burning

Lensimme Pariisista vielä pariksi päiväksi Prahaan. En ollut muistanut vaihtaa valuuttaa, joten pienessä paniikissa päädyin tekemään sen lentokentällä. Kerroin meneväni Prahaan ja tarvitsevani Tsekin valuuttaa. Vasta lentokoneessa aloin katsoa saamaani valuuttaa hieman tarkemmin. Ei, en ollut saanut Tsekin korunaa vaan Kroatian kunaa. Ilmeisesti ranskalaiset eivät tiedä, mitä valuuttaa Tsekeissä käytetään. Onneksi olen menossa Kroatiaan ensi vuonna, joten rahanvaihto ei mennyt täysin harakoille, mutta heitti se silti loppumatkaksi lisää kapuloita rattaisiin. Vaikka Pariisi oli hyvin kaunis ja näimme muutamia todella upeita juttuja - joista kerron kyllä myöhemmin - jäi päällimmäiseksi fiilikseksi kuitenkin se, että en kaipaa takaisin. Ilman matkatunnelman latistavaa varkautta fiilis saattaisi olla toisenlainen. Nyt parin viikon jälkeen valokuvia katsellessa kaupungista ei kuitenkaan enää välity niin negatiivinen kuva. Ainakin käteen jäi tukku kauniita kuvia, ja niitä ihaniakin muistoja. Paljon jäi vielä kokematta, joten ehkä jonain päivänä palaan. 

My trip to Paris did not exactly go as planned. My friend's wallet got stolen on our way from the airport to our Airbnb-accommodation. As a consequence we spent an hour that very first night in Paris at a local police station giving a deposition. The theft cast an unwelcome and unpleasant shadow over the rest of the trip, and though we didn't encounter anymore quite as big misfortunes as that, there were lots of little inconveniences almost every day. In light of all these events our opinion of Paris formed out to be not a very positive one.

Of course there were a few truly awesome things in Paris which I will get back to later on. We were quite happy to fly off to Prague after a week, but the French managed to screw up something at the airport as well. I hadn't heard much good about the CDG-airport so when everything actually went pretty smoothly I should've known that something was still bound to happen. I'd forgotten to change currency for Prague so in a bit of a panic I did it at the airport. I said I was going to Prague and needed Czech currency. We were already on the plane when I examined more closely the money I'd gotten. It was wrong. I had in fact been given Croatian currency. Apparently Croatia and Czech are the same for French. At that point I was pretty much just laughing it off but it did complicate things yet again. Luckily I'm going to Croatia next year so the exchange wasn't a total disaster. So much of Paris was still left undiscovered so I might return there some day.

Darling, I'll Be Rooting For You

Nyt on pakko hieman hehkuttaa tämän vuoden järisyttävän hyviä musiikillisia kokemuksia. Listasin alkuvuodesta Alice & Junen puolelle kymmenen unelmakeikkaani. Listalle päätyivät ne artistit/bändit, joita en ole nähnyt livenä, mutta jotka ehdottomasti haluaisin vielä joskus nähdä. Kulunut vuosi 2017 on ollut antelias, sillä olen päässyt kokemaan unelmalistaltani jopa kolme keikkaa: Radiohead, The Verve, London Grammar. Tai teknisesti ottaen kaksi ja puoli, sillä jo hajonneen The Verven keikkaa en suinkaan päässyt kokemaan, vaan Richard Ashcroftin. Richard Ashcroft oli The Verven solisti, biisintekijä ja kitaristi, ja puolet herran Tammerfestin setistä koostui The Verven kappaleista. Kaikki kolme keikkaa olivat unelmoinnin ja odotuksen - joissain tapauksissa yli vuosikymmenen - arvoisia. Jokainen keikka varmisti paikkansa kaikkien aikojen parhaimpien keikkojen listalla, ja kappaleiden Fake Plastic Trees, The Drugs Don't Work, Rooting For You ja The Truth Is A Beautiful Thing livevedot myös tällä listalla. 

London Grammar - Rooting For You

I simply have to praise some musical experiences I've had this year. Earlier this year I listed my top ten dream gigs. You know those artists/bands I've haven't seen live but would absolutely love to see some day. This passing year 2017 has been very good to me in that respect as I've gotten to see three bands from that list: Radiohead, The Verve, London Grammar. Or technically speaking two and a half since I haven't seen the already broken up band The Verve but Richard Ashcroft instead. Ashcroft was the lead singer, songwriter and guitarist for The Verve and his half of his Tammerfest setlist consisted of  The Verve -songs. All three gigs were worth all the dreaming and waiting - in some cases I'd waited for over a decade. They all secured a well deserved place in a list of best gigs ever, and songs Fake Plastic Trees, The Drugs Don't Work, Rooting For You and The Truth Is A Beautiful Thing also secured a place on this list.

Those Summer Lines

Kesäloma vilahti ohi yhdessä hujauksessa, eikä olo sen jäljiltä ole erityisen rentoutunut. Vietin reilut kolme viikkoa reissaten pitkin maailmaa, niin koti- kuin ulkomaillakin. Aloitin lomani Tampereelta, missä fiilistelin ensin kolme päivää Tammerfesteillä (1, 2, 3), ja sen jälkeen vietin vielä päivän kaupungissa hyvissä kahviloissa & ravintoloissa herkutellen (Itsudemon buffet oli tai-vaal-li-nen!), puistossa loikoillen ja lukien sekä uuteen Muumimuseoon tutustuen. Tämän tehokkaan aloituksen jälkeen oli tarkoitus viettää kokonainen viikko kotona vanhempien luona rentoutuen, ilman mitään sen tarkempaa ohjelmaa. Ainoa suunnitelmani oli lukea paljon. Lukeminen jäi, sillä viikosta tuli lopulta aivan täyteen ahdettu: kyläilyä sukulaisilla, kirppisreissu Hämeenkyröön tätien kanssa, muurainten noukkimista ja urbaania löytöretkeilyä iskän kanssa sekä aurinkoinen retkipäivä Käskyvuoreen perheen ja serkun kanssa. Sitten olikin jo aika pakata matkalaukut, ja lentää ystävän kanssa reiluksi viikoksi Pariisiin ja Prahaan. Palasimme takaisin Helsinkiin suoraan kolmipäiväiselle Flow Festivaalille. Festarin jälkeen tein vielä pikaisen visiitin ystävän luo, jota en ole nähnyt vuosiin. Tänä tiistaina, kun vihdoin palasin kotiin ja sain kaatua omaan sänkyyni, nukuin kirjaimellisesti vuorokauden ympäri. Tarkempia kertomuksia kesälomasta seuraa, kun saan sikin sokin päässäni vilistävistä sanoista ja muistoista kiinni, ja useat sadat kuvat muokattua.

Au Revoir Simone - Summer Lines

I'm quite exhausted after my summer holiday because it was so action-packed. I spent over three weeks running around Finland, Paris and Prague. When I finally got back home and into my own bed I slept around the clock. 

Eletään täysii mut ilman kiireit

Menneenä viikonloppuna ei ollut kiire minnekään. Sain pidennetyksi viikonlopuksi kylään rakkaan ystäväni ja hänen 2½-vuotiaan poikansa. Lauantaina suuntasimme Kyrkösjärven luontoreitille ja patikoimme arviolta kuusi kilometriä metsän siimeksessä. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen eikä hyttysiä ollut nimeksikään. Järvilaavulla saimme kuin saimmekin tulen syttymään ja paistoimme makkaraa. Eräässä alla olevassa kuvassa pikkuherra yrittää kovasti saada makkaraansa keihästettyä maasta löytämänsä puisen kepin nokkaan. Se ei aivan onnistunut, joten kyseinen makkara päätyi tulenlieskoihin heti kun silmä vältti. Yksi makkara sinne tänne, paketista otettiin uusi. 

Kolmen päivän aikana ehdittiin tehdä vaikka mitä: leikittiin, käytiin ravintolassa, kahvilassa, kirpputorilla, uimarannalla - jolla tuuli kylmästi ja aurinko piiloutui pilvien taakse - sekä leikkipuistoissa. Televisiosta katsottiin hyvin keskittyneesti Muumeja ja musiikillisesti fiilisteltiin Robinia. Boom Kah taipui pienen pojan suussa ilostuttavasti: /Pum pam, ee-eeii!/. Tuollaisen monen päivän tehoputken jälkeen olin kieltämättä melko uupunut, se kun oli varsin erilaista siihen verrattuna, mihin yksin asuva sinkkunainen on tottunut. Onneksi pikkuherra nukkui lyhyet päiväunet kaikkina päivinä. Silloin aikuisetkin saivat levähtää ja ummistaa omat silmänsä hetkeksi. 

Robin - Boom Kah

Last weekend a dear friend of mine and her 2½-year-old son came to visit me for a few days. Those days were filled with all kinds of things, and terribly exhausting but so much fun. These photos are from last Saturday when we hiked through the woods around Kyrkösjärvi. That day was so warm and beautiful, a perfect summer day! At a lean-to we made a fire and grilled sausages. In one of the above photos the little guy is trying very hard to spear a sausage in a wooden stick he found on the ground. It didn't quite work out so he threw the sausage into the fire when we weren't looking. Well, no matter, there were more.