4: Plane Over Evening Sky

Yhtenä kesäisenä päivänä Berliinissä urbex-vuorossa olivat Karlshorst Hangars, hangaarit Karlshorstissa (saksaksi lyhyesti: Flugzeughallen der Fliegenstation Berlin-Friedrichsfelde). Hylätyt hangaarit sijaitsevat nimensä mukaan Karlshorstissa, teollisuusalueella keskellä-ei-mitään. Ysi-koira oli mukana seikkailemassa ja se näki Ursulan kanssa peuran silmästä silmään. Se oli kaikille osapuolille hämmentävä kokemus. Ursula ja Ysi olivat jo vääntäytyneet alueelle verkkoaidassa olevasta kolosta, kun minä vielä räpelsin kiinni aidassa. Yhtäkkiä Ursula kuiskaa kiireesti: "Tuu äkkiä, täällä on bambi!!!" Niinhän siinä kävi, että kun vihdoin pääsin irti aidasta ja pensaiden läpi tielle, oli peura jo sännännyt tiehensä eikä sitä näkynyt enää uudelleen. Alue, jolla hangaarit sijaitsevat oli melko suuri ja kasvillisuus täysin villiintynyttä. Sisällä hangaareissa pieninkin ääni kaikui, mutta muuten alueella oli pysähtyneen hiljaista. Lukuunottamatta viereiseltä tontilta kuuluvaa remonttimelua. Työmiesten katseita piti siis täälläkin vältellä, mutta se oli melko helppoa, sillä hangaarit peittivät meidät näkyvistä suurimman osan ajasta.   

Message To Bears - Plane Over Evening Sky

We - me, Ursula and her dog Ysi - visited Karlshorst Hangars on a sunny day this summer in Berlin. The abandoned hangars are in an industrial area in Karlshorst, in the middle of nowhere basically. I was still tangled up in the hole in the fence leading to the area when Ursula urgently whispered "Come quick! There's a bambi here!" But alas, I was not quick enough and when I finally got to the road through the bushes the deer was already gone. Unfortunately it was not seen again. The area surrounding the huge hangars was filled with overgrown vegetation. Inside the hangars even the tiniest sounds echoed but outside it was mainly silent. We had to be pretty quiet in the hangars because just behind them was another site with workmen in it. 

3: I Built The Cathedral

Jos haluaa tarkastella Berliiniä kunnolla yläilmoista käsin suosittelen jättämään ylihinnoitellun TV Towerin väliin ja suuntaamaan sen sijaan Berliner Domiin. Seitsemän euron sisäänpääsymaksulla näkee kaupunkisiluetin lisäksi paljon muutakin kaunista. Kaupungin katseleminen yläilmoista käy kuitenkin kuntoilusta, sillä katedraalin ympäri kiertävälle ulkoilmatasanteelle on kavuttava yhteensä 270 askelmaa. Minä vierailin Berliner Domissa kuumana hellepäivänä, joka onnekseni kääntyi sateiseen suuntaan, joten kapuaminen korkeuksiin palkittiin viilentävällä tuulenvireellä ja sumuisella tihkusateella. 

Cocoon - Cathedral

If you want to see Berlin from above I suggest you leave that overpriced TV Tower to others and go to Berliner Dom instead. The admission is seven euros and you'll see much more than the city's silhouette with it. Getting to the outer walkway of the dome is an exercise though as you'll have to ascend the 270 steps to it. But it is worth it. I visited the cathedral on a warm sunny day but luckily it turned cooler as I got to the top and I was met with a cooling breeze and soothing misty rain. 

2: Patient Observation

Beelitz-Heilstätten ansaitsee vielä toisen - varmaan kolmannen ja neljännenkin - luukun.

Peter Broderick - Part 2: Patient Observation

Beelitz-Heilstätten deserves a second - perhaps a third and fourth - window.

1: Discovery

Joulukalenterin ensimmäisen luukun takaa paljastuu mustavalkoisia otoksia Beelitz-Heilstättenin hylätyltä keuhkoklinikalta. Kävin ensimmäisen kerran Beelitz-Heilstättenin hylätyssä parantolassa vuonna 2014 (postaukset I, II, III, IV, V). Tuolloin mukana oli ystäväni Laura ja tutkimusretki sijoittui naistenklinikan kolmeen rakennukseen. Tällä kertaa, heinäkuussa 2015, kohteena olivat keuhkoklinikan kuusi rakennusta ja mukana oli ystäväni Maria, joka muuten kaunistaa muutamaa näistä kuvista. 

Beelitz-Heilstätten on kahdensadan hehtaarin alueelle levittäytyvä, noin kuudestakymmenestä rakennuksesta koostuva tuberkuloosi-parantola, joka on lojunut hylättynä vuodesta 1995. Sen rakentaminen aloitettiin 1898 ja elinkaarensa aikana se toimi tuberkuloosiparantolan lisäksi myös sotasairaalana sekä saksalaisten että venäläisten käytössä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Natsien valtakaudella sen suojissa tehtiin myös epäinhimillisiä ihmiskokeita, joten mikään valoisa menneisyys sillä ei ole. Turvauduimme tälläkin kertaa hieman ylihinnoiteltuun kierrokseen, sillä nykyään suurin osa rakennuksista on saneerauksen alla, joten lukittuja portteja, remonttimiehiä ja vartijoita on joka puolella. Go2known järjestämä kierros takasi kuusi tuntia aikaa kierrellä rakennuksissa vapaasti. Maksoimme mieluusti mielenrauhasta ja luvallisesta pääsystä paikalle, sillä työmiehiä näkyi tuolloinkin paikalla, vaikka oli viikonloppu. 

Peter Broderick - Part I: Discovery

The first window of the Christmas calendar reveals a black-and-white side of Beelitz-Heilstätten's abandoned lung clinic. I first visited Beelitz-Heilstätten in 2014 with my friend Laura and we explored the Women's Sanatorium and its three buildings (posts I, II, III,IV, V). This time, in July 2015, it was the Lung Clinic's six buildings with my friend Maria who's in some of the above photos. 

Beelitz-Heilstätten is a sanatorium complex that consists of somewhat 60 buildings in an area over 200 acres. If you wanted to explore all of it you'd have to spend like a week there. The building of the complex started in 1898 and it first served as a sanatorium for tuberculosis patients but was converted into a military hospital for Germans and later for Russians in World Wars I and II. It was left to decay in 1995 when the Russians left. Nowadays it's heavily under rebuilding and there's heightened security and workmen all around. We happily paid for go2know's six-hour-long lung clinic tour so we didn't have to be scared of every sound in the fear of discovery and then being thrown out of the area. And sure enough there were workmen on the site even though it was a weekend and we got asked for our tickets a couple of times.