Museum

Museoita Wienissä riittää. Ensimmäinen kosketukseni Wienin museoihin oli kampusalueella, vanhassa mielisairaalassa, Narrenturmissa, sijaitseva Patologis-anatominen museo. Narrenturm rakennettiin vuonna 1784 ja siitä tuli ensimmäinen mielisairaala. Sairaala suljettiin vuonna 1866, minkä jälkeen rakennus toimi  lähinnä sairaanhoitajien ja lääkäreiden asuintilana. Museoksi rakennus muutettiin vasta vuonna 1971. Museo sisälsi hyvin paljon kaikkea mielenkiintoista, mutta myös kuvottavaa nähtävää. Vanhat anatomiataulut, luut, pääkallot, luurangot, vanha apteekki ja hammaslääkärin vastaanotto olivat mielenkiintoisia. Kuvotusta herättivät mallit  ja kuvat sairauksien runtelemista ruumiinosista, sukupuolitaudit kuvottavammasta päästä. Karmaiseva näky oli myös lasipurkkeihin säilötty epämuodostunut sikiö ja vastasyntynyt, jotka siis olivat oikeita. Museossa ei tietenkään saanut kuvata, mutta pari otosta ehdin napsaista ennen kieltoa. Emme ehtineet ystäväni kanssa olla museossa kovin kauaa, koska se oli menossa kiinni. Aukioloajat ovat kummalliset, museo on avoinna keskiviikkona klo 15-18, torstaina klo 8-11 ja lauantaina klo 10-13.

Kävin tietenkin tutustumassa MuseumsQuartieriin eli museokortteliin.

Museokorttelin alkupäässä oli ilmainen näyttely, joka koostui erilaisista ääntä tuottavista taideteoksista.

Varsinainen kohteeni oli Kunsthalle ja Female Pop Art -näyttely "Power Up". Näyttelyssä oli taidetta (maalauksia, videotaidetta, veistoksia..) yhteensä yhdeksältä naistaiteilijalta: Dorothy Iannone, Kiki Kogelnik, Evelyne Axell, sister Cordita, Marisol, Jann Haworth, Rosalyn Drexler, Christa Dichgans ja Niki De Saint Phalle. Pari tuntia vierähti suuressa näyttelytilassa nopeasti ja mielenkiintoista nähtävää oli paljon. Ehdottomasti katsomisen arvoinen näyttely.

Karlsplatzin museossa oli Trude Fleischmannin näyttely "Der Selbstbewusste Blick". Näin siitä julisteita ympäri kaupunkia ja julisteessa oleva kuva sai kiinnostumaan niin paljon, että menin katsomaan näyttelyn. Kyseinen valokuva tanssija Claire Bauroffista ihastutti niin paljon, että kun näin museokaupassa siitä printin, en epäröinyt hetkeäkään vaan kiikutin sen oitis kassalle. Trude Fleischmann (1895-1990) valokuvasi muotokuvia teatteritähdistä, tanssijoista ja intellektuaaleista, kuten Albert Einstein. Mustavalkoiset ja seepiasävyiset valokuvat olivat hyvin kauniita ja olisin mielelläni tutkinut niitä pidemmän aikaa, mutta onnistuin taas menemään museoon juuri ennen sulkemisaikaa. Onneksi sentään ehdin nähdä koko näyttelyn.

Wienissä ollessa täytyy ehdottomasti nähdä kaksi kohdetta: Kunst Haus Wien sekä Hundertwasserhaus. Molemmat on suunnitellut itävaltalaisen arkkitehti, taidemaalari ja taiteilija Friedensreich Hundertwasser (1928-2000). Kunst Hausissa on Museum Hundertwasser eli museo, johon on koottu Hundertwasserin värikkäitä taideteoksia ja pienoismalleja sekä esimerkkejä taiteilijan ekologisista teoista. Nelikerroksisen rakennuksen toinen ja kolmas kerros pitää sisällään nämä Hundertwasserin työt. Museossa ei ollut oikeastaan ketään muuta silloin kun siellä vierailin, ihana hiljainen rauha. Lähes jokaisen taideteoksia sisältävän seinän edessä on pehmeä tuoli tai penkki, johon voi halutessaan istua teoksia tarkastelemaan. Museossa on epätasainen lattia, joka on osaksi suuria lautalankkuja, osaksi värikkäirä laattoja. Ihanin asia museossa oli mielestäni "puuasukkaat".  Museoon on sisälle, lasi-ikkunaisen neliön sisään, istutettu puita, jotka kasvavat ulos avonaisesta ikkunasta. Näin talvella talo ikkunoista kurkottavine puineen, seiniä koristavine köynnöksineen ja ruohokattoineen ei päässyt täyteen loistoonsa. Tämäkin täytyy nähdä kesällä uudemman kerran. Museo on auki joka päivä klo 10-19.

Lisäksi Kunst Hausissa on vaihtuvia näyttelyitä ylimmässä kerroksessa, tällä kertaa René Burrin valokuvia. Erityisesti vuonna 1965, lokakuun 9. päivä valokuvattu "New York Blackout" -kuvasarja oli upea. Olisin tahtonut ostaa museokaupasta kuvasarjan sisältävän kirjan, mutta en ollut valmis maksamaan siitä 80 euroa. Museokaupan (en pääse museokaupoista koskaan ostamatta kortteja) lisäksi ensimmäisessä kerroksessa on kahvila. Otin kahvilassa ja aulassa kuvia, mutta niistä kaikista tuli tärähtäneitä. Kirotun kameran akku kun piiputti jatkuvasti eikä voinut kunnolla keskittyä kuvaamiseen, piti vain räpsiä menemään.

Hundertwasserhaus sijaitsee Kunst Hausin lähellä, mutta se on asuintalo, joten sinne ei pääse sisälle. 

Vienna is full of museums. I visited a few of them: Pathological-anatomical museum, Kunsthalle (a free exhibition of sound-inducing artwork and Female Pop Art -exhibition"Power Up"), Karlsplatz (Trude Fleischman's "A Self-assured Eye") and Kunst Haus. Kunst Haus houses the art of Friedensreich Hundertwasser who also designed the building, and the nearby building called Hundertwasserhaus where people actually live so you can't go inside. In addition to showing Hundertwasser's art Kunst Haus also has changing exhibitions. This time it was photography by René Burri. I loved his series called "New York Blackout" and wanted to buy a book about it in the museum shop but it was way too expensive.