torstai 2. heinäkuuta 2015

Grunewald





Päätimme mennä Grunewaldiin johonkin puistoon järven läheisyyteen päiväksi. Ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Emme katsoneet mitenkään tarkemmin, että missä niitä puistoja tarkalleen ottaen on vaan suunnistimme kartassa olevien järvien perusteella. Niinhän siinä sitten kävi, että tallasimme metsäpolkuja epätoivoisena reilun tunnin ajan ennenkuin löysimme järvelle, jossa oli hiekkarantaa. Pitkässä kävelyssä metsän siimeksessä ei sinänsä olisi ollut mitään vikaa ellei meillä olisi ollut mukana painavia kantamuksia. Metsän suojissa oli kaunista eikä liikenteen melu kuulunut sinne juurikaan. Itse asiassa monesti tuntui kuin olisi ollut helteisessä Ruissalossa, Suomen Turussa. Löytämämme hiekkaranta oli koirille tarkoitettu ranta. Jo melkein rannan tuntumassa oli paljon levää, joten uiminen ei tullut kysymykseen. Onneksi sentään pystyi kahlaamaan reisiin asti ihanan viileässä vedessä ja Ysi pääsi uimaan. Koiria rannalla vipelsi Ysin lisäksi kymmeniä ja muutama niistä tuli välillä tekemään tuttavuutta. Aurinkoa emme Ursulan kanssa kovin kauaa jaksaneet ottaa, koska tuli aivan liian kuuma. Varjossa oli täydellistä. Ei päivän reissu hukkaan mennyt, mutta ei tosiaan aivan suunnitellusti.   






We spent today in Grunewald. We were supposed to go to some park somewhere near a lake but didn't really find out anything specific beforehand. So we ended up just wandering to the most nearby lake in the map from Grunewald station. No parks there, just kilometers of beautiful woods all around. Nothing wrong with that if we hadn't had such heavy bags with us. Eventually, after an hour and a half, we found a lake with a little beach. It was meant for dogs and there was seaweed in the water so swimming for me and Ursula was out of the question. Luckily we could still wade in to cool our feet in the water! Ysi, the dog, got to swim. We didn't sunbathe much because it was just so hot in the direct sunlight. We preferred the shadows where it was actually just perfect. 


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Keep Up With The Racing Rats





Seikkailimme Ursulan ja Ysin kanssa tällä viikolla muutaman tunnin hylätyssä uimalassa Neuköllnissä. Kyseessä on Blub (Berliner Luft - und Badeparadies), joka avasi ovensa syntymävuotenani 1985. Kahdenkymmenen vuoden toiminnan jälkeen Blub joutui sulkemaan ovensa erinäisten ongelmien vuoksi, joista suurimpana olivat uimalaan pesiytyneet rotat. Onneksi me emme nähneet vierailumme aikana ainuttakaan rottaa. Se kiljaisu olisi varmaan kuulunut Suomeen asti. Blub sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Grenzalleen U-Bahn-asemasta. Teltown kanaalin yli menevän sillan ylittämisen jälkeen kannattaa kääntyä oikealla olevalle puistotielle ja ei aikaakaan kun olet perillä. Aidassa on valtava aukko, josta voi vain kävellä alueelle sisään. Blub on varmasti aikoinaan ollut kokemisen arvoinen paikka ja se on sitä edelleen ainakin urbexin näkökulmasta. Vehreyden keskellä oleva paikka oli aavemaisen hiljainen lintujen sirkutusta ja liikenteen kaukaista huminaa lukuunottamatta. Lisää kuvia Blubista täällä ja enemmän informaatiota paikasta täällä





A few days ago I explored an abandoned swimming and leisure center called Blub (Berliner Luft - und Badeparadies) in Neukölln with Ursula and Ysi (the dog). Blub originally opened in 1985 and closed down in 2005. There where a few reasons behind the closing of Blub but probably the biggest one was a rat infestation. Luckily we didn't see any rats there! The whole area was pretty quiet if you don't count the chirping birds and the distant sound of traffic. More photos here and some more information about Blub here.


lauantai 27. kesäkuuta 2015

Long & Lost





Pientä esimakua huomisesta postauksesta, hylätystä uimalasta Berliinissä.








Here's a little sneak peek at tomorrow's post about an abandoned swimming palace in Berlin.


torstai 25. kesäkuuta 2015

Note To Self






"Girl, you've been forgetting
Just how special you really are
And I try to remind you
Sometimes I can't find you
But the truth is in your heart

So write a note to yourself

Girl, don't beat yourself up
Your best is good enough
So pick the pen up

And write a note to yourself,
A note to yourself
And don't be cruel,
'Cause things do happen
And you know it's not your fault
Don't cover your wounds with the salt

Girl, let me tell you what I see
You've got to believe me
You're a thing of beauty

Girl, put it in an envelope
Put it in the post
It'll come back to your door

And read a note to yourself.."






Tämän ihanan kappaleen sanoman tulisi jokaisen, niin naisen kuin miehenkin, aina muistaa. Itse huomaan unohtavani sen jatkuvasti. Tänään aurinko paistoi pitkän sadejakson jälkeen ja kävellessäni Berliinin kaduilla huomasin hymyileväni, kun kyseinen kappale alkoi soida kuulokkeistani. Ehkä kirjoitan itselleni ihan oikeasti viestin ja lähetän sen Suomeen, missä se odottaa minua kun palaan.


This lovely song has such a beautiful message that everyone should always remember. I have to say that I myself forget it most of the time. Today the sun was shining after many days of rain and noticed that I immediately started smiling when this song started to play in my headphones. Maybe I'll really write that note and send it to Finland so it will be waiting for me there when I go back.



tiistai 23. kesäkuuta 2015