torstai 1. lokakuuta 2009

Absolutely Attracted To Tori Amos


Myra Ellen Amos syntyi 22. elokuuta 1963 pappisperheeseen ja aloitti pianonsoiton ollessaan 2 ½ -vuotias. Kesällä 1969 hänet hyväksyttiin Baltimoressa sijaitsevaan Peabody Conservatory Of Musiciin. Hän on nuorin oppilaitokseen koskaan hyväksytty oppilas. 11-vuotiaana Amos kuitenkin erotettiin koulusta, koska ei soittanut sitä, mitä hänen haluttiin soittavan ja piti enemmän korvakuulolta soittamisesta kuin nuottien lukemisesta. Amos on soittanut baareissa ja klubeissa jo vuodesta 1976 lähtien. Hänen musiikillinen uransa alkoi kuitenkin vuonna 1980 kun hän kirjoitti veljensä kanssa biisin "Baltimore". 21-vuotiaana Amos muutti Los Angelesiin edistääkseen musiikkiuraansa ja vuosina 1984-1989 Amos oli laulajana bändissä Y Kant Tori Read, jolloin hän alkoi käyttää artistinimeään Tori Amos. Bändi ei kuitenkaan menestynyt. Tämän jälkeen Amos alkoi kirjoittaa omaa materiaaliaan. Ensimmäisen kerran Amos esitti Little Earthquakesin materiaalin levy-yhtiö Atlanticille vuonna 1990, mutta sai torjuvan vastaanoton. Vuotta myöhemmin uusi versio levystä sai kuitenkin vihreää valoa. Tori Amoksen sooloura alkoi 1991, kun hän julkaisi EP:n "Me and a Gun". Tämän jälkeen Amos on ollut varsin tuottelias ja on saanut itselleen fanaattisen fanijoukon.

Kymmenen studioalbumia:

Little Earthquakes (1992)
Under The Pink (1994)
Boys For Pele (1996)
From The Choirgirl Hotel (1998)
To Venus And Back (1999)
Strange Little Girls (2001)
Scarlet's Walk (2002)
The Beekeeper (2005)
American Doll Posse (2007)
Abnormally Attracted To Sin (2009)

Amosin laajaan diskografiaan kuuluu studioalbumeiden lisäksi muun muassa live- ja kokoelmalevyjä, 37 singleä sekä 65 b-puolta. Amos tunnetaan myös ahkerana cover-biisien esittäjänä. Pitkän uransa aikana hän on esittänyt oman versionsa yli sadasta eri biisistä. Itse olen tutustunut tämän upean naisen koko tuotantoon ja voin kertoa, että siihen on kyllä mennyt aika lailla aikaa...Kokoelmasta kuvia postauksen osassa 2.

Amos ei ole pysytellyt pelkästään musiikin puolella vaan kirjoitti elämänkertansa "Piece By Piece" Ann Powersin kanssa vuonna 2005. "American Doll Posse" oli konseptilevy, jossa Amos esiintyi viiden eri naisen roolissa. Jokainen näistä Amosin viidestä alter-egosta kirjoitti myös blogia. Vuonna 2008 Tori sukelsi tuntemattomiin vesiin toimittaja Rantz Hoseleyn kanssa ja lopputuloksena oli 480-sivuinen sarjakuvakirja "Comic Book Tattoo", johon yli 80 taiteilijaa loi oman näkemyksensä valitsemastaan Amosin biisistä.

Tällä hetkellä Amos on kiertueella uusimman levynsä tiimoilta. Suomeen kiertue ei valitettavasti tällä kerralla yllä. Ollaan onnellisia siitä, että Amos on edes kerran käynyt Suomessa. Tämä ihme koettiin Provinssirockissa vuonna 2007. Naisen seuraava julkaisu tulee olemaan talvialbumi "Midwinter Graces", josta blogissa on ollutkin aiemmin jo juttua. Amos on jo parin vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Samuel Adamsonin kanssa "The Light Princess"-musikaalin parissa. Musikaali perustuu George MacDonaldin samannimiseen satuun, joka julkaistiin jo vuonna 1864. Musikaalin ensi-iltaa kaavailtiin The National Theatreen jo tämän vuoden syksyksi, mutta ilmeisesti saamme odottaa vielä jonkin aikaa. Se tietää ehkä matkaa Lontooseen, kuka lähtee mukaan?















(kuvat)



Tämä nainen on livenä jotain aivan uskomatonta. En voi koskaan katsoa näitä videoita ilman kylmänväreitä. Katsokaa itse, ne ovat todellakin sen arvoisia.

Winter


Precious Things


The Waitress



1000 Oceans

Ehkä se minulle kaikkein henkilökohtaisin Torin biiseistä. Omistettu vuonna 1999 menehtyneelle serkulleni, joka oli minulle pikemminkin kuin veli.



Cooling



Sugar


Cruel

Se oli jotain ikimuistoista, kun Tori asteli Provinssirockin lavalle Pip-hahmossaan ja aloitti keikan tällä biisillä. I was in heaven.



Silent All These Years
And last but not least: biisi, jolta blogi on saanut nimensä.




4 kommenttia:

  1. Siellä olin muuten minäkin, sillä Provinssin keikalla ;O) Aivan ihana nainen, minä entisenä pianonsoittajana arvostan eritoten artisteja kuten Amos jotka soittavat pianoa, siinä on vain jotain maagista...

    VastaaPoista
  2. Mikaela, se keikka oli kyllä mahtava, mutta aivan liian lyhyt! No, festarikeikat.. Mä oon katkera, että mua ei pienenä oo laitettu soittotunneille ja nyt en osaa soittaa mitään :D

    VastaaPoista