Edinburgh 4/6

 

Princes Streetilla sijaitseva Urban Outfitters oli taivas. Olisin voinut muuttaa sinne asumaan. Vaikka myytävänäkin olevat asiat aiheuttivat ihastuksen huokauksia, kaikkein eniten olisin halunnut kotiuttaa niitä asioita, jotka eivät olleet myytävänä. Damn. Olisin voinut käyttää kaikki rahani jo pelkästään tässä kaupassa, joten suunnatonta itsekuria vaadittiin. Kaksi (vai kolme?) kertaa kaupassa oli aivan pakko käydä.

Myytävänä oli myös jotain suomalaista :)

 

Ihana mintunvihreä Diana-kamera jäi valitettavasti kauppaan :(

Toinen suosikkiliike oli All Saints (99 Princess Street). Sieltä ei kuitenkaan ole kovin 

montaa kuvaa. Sovituskopit oli tehty tallien näköisiksi! Puuta, tiiliseinää, metallia = luv.

Old Townin vintageliike Armstrongs Vintage (83 The Grassmarket) ihastutti, mutta mitään sieltä ei kuitenkaan ostettu. Himoitsin taas niitä lukemattomia vanhoja matkalaukkuja ja muita vanhoja esineitä, jotka eivät olleet myynnissä.

 

 

Nyt harmittaa, etten ostanut näitä Potter-rillejä!

 

Old Townissa oli myös söpö karkkikauppa Lickety Splits (6 Jeffrey Street), joka
oli täynnä mitä ihanimpia karkkeja. Joitain karkkeja todellakin lähti mukaan.

Lauantaina löydettiin sattumalta ihana pieni vintageputiikki nimeltä Thread Bare (66a Broughton Street). Lähes kaikki rahat oli jo tuhlattu ja harmiksemme putiikissa kävi vain käteinen.

(kuvat 3-6, 9, 11-13, 15-18, 23, 25-28 bubble) 

Ostoksia reissulta kerääntyi aika suuri määrä. Kuvia niistä ei vielä ole (vaikka osa vaatteista vilahtaa reissun asukuvissa), sillä kaikki on pakattu muuttokuorman uumeniin. Tyydyn sanomaan, että ostin 5 vaatetta, yhdet kengät, kangaskassin, 3 x dvd, 1 x cd, 3 x kirja sekä lukemattoman määrän koruja ja muuta pientä. Lisäksi tietenkin suklaata ja 1,5 litran bacardi breezerin, maku vadelma!

Edinburgh 3/6

Princes Street Gardensin puistoalue erottaa New Townin ja Old Townin toisistaan. Puistoalueella on lukuisia penkkejä, puita ja kauniita istutuksia. Nurmikoiden ja kukkaistusten hoitajan maja on myös alueella. Minä pakotin muut käymään siellä olevan karusellin luona. En voi vastustaa karuselleja. Tällä kertaa en tosin mennyt itse karusellihevosen selkään.

Edinburgh Castle näkyi alhaalta puistosta; se tosin näkyy melkein joka paikasta ja todellakin hallitsee kaupunkikuvaa. Se näkyy osittain jopa sumussa, joka yllätti meidät eräänä päivänä ja hukutti alleen puolet kaupungista. Ja juuri kyseisen päivän olimme valinneet sightseeing-busseja varten. Mutta nyt takaisin puistoon, jonka kautta linnaan päästäkseen piti ylittää rautatien yli menevä silta ja sen jälkeen kävellä aikamoinen määrä rinteessä olevia kiemurtelevia portaita ja polkuja.

Itse linna ei ollut ulkoa mitenkään kovin erikoinen ja sisälle emme viittineet maksaa. Mutta silti linnan sisäpihallakin käynti oli kaiken kävelyn arvoinen. Ylhäältä linnasta oli hienot näkymät, mutta ne eivät vetäneet vertoja niille näkymille, mitkä avautuivat Princes Streetin itäpäässä sijaitsevan Scott Monumentin huipulta.

Huipulle päästäkseen piti kavuta 287 kapeaa askelmaa. Askelmat olivat ylhäällä todella kapeat ja viimeisemmälle tasanteelle (niitä oli matkan varrella yhteensä 4) piti ahtautua! Vähän pulskempi ihminen ei oikeasti siitä kolosta olisi mahtunut. Ja näitä portaita mentiin sekä ylös että tultiin alas.. Näkymät olivat niin huikeita, että kiipeäminen kannatti. Jalkoihinkaan ei sattunut, sillä portaat olivat niin kapeat, että niitä meni ihan huomaamattaan. Välillä kyllä alkoi pyörryttää jatkuva kierreportaita kapuaminen ahtaassa tilassa. Ylhäällä myös tuuli niin, että hiukset meinasivat lähteä päästä. Mutta sellaisista viis, katsokaahan minkä takia:

 

Kaiken kiipeilyn jälkeen päätimme vielä kavuta Calton Hillille, jossa on monia historiallisia monumentteja. Siellä meidät yllätti lyhyt, mutta erittäin rankka sadekuuro, jonka aikana hajosi toinen sateenvarjoistamme. Sateenvarjojen alla kyyhöttely sai kuitenkin aikaan lähinnä naurukohtauksia ja kiljaisuja. 

 (kuvat 1, 6-10, 12, 14-15, 18-23, 25-29 bubble)

Huomenna mennään shoppailemaan!