Olen saanut kaikki tämän joulukuisen Berliinin matkan kuvat muokattua ja suurin osa niistä on jo nähnyt päivänvalon täällä blogin puolella! Kenties tämä on jonkinlainen joulunajan ihme. Kolme enemmän tai vähemmän lyhyttä postausta on vielä tulossa, mutta sitten Berliini-jutut on käyty loppuun (siis tämän matkan osalta). Nyt kuitenkin urbaanin löytöretkeilyn pariin. Berliinissä Johannisthalin ja Adlerhofin välissä sijaitsevan hylätyn lentoaseman (Flugplatz Johannisthal) tutkiminen oli fantastista! Olen jo jakanut paikasta synkeämpiä kuvia parissa postauksessa, mutta nyt pääsette ihailemaan paikkaa kunnolla valoissa ja väreissä. Vuonna 1909 avattu Johannisthalin lentoasema oli Saksan ensimmäinen kaupallinen lentoasema ja koko maailman toiseksi vanhin. Se suljettiin virallisesti vuonna 1995. Nykyään osa asemasta on muutettu puistoalueeksi, mutta suuri alue rapistuu hylättynä. Jotain rakennustöitä hylätyn alueen laitamilla tosin on käynnissä.
Tutkiskelin aluetta muuten ylhäisessä yksinäisyydessä, mutta pari kaniinia eksyi reitilleni. Tai saattoi se olla samakin kaniini molemmilla kerroilla. Sää oli suurimman osan ajasta varsin loistava lukuunottamatta yhtä lyhyttä sadekuuroa. Sadekuuron jälkeen taivaan valtasi kullankeltainen auringonlasku. Vietin hylätyllä lentoasemalla varmaan nelisen tuntia valokuvaten kaiken aikaa. Alueelle pääsy oli todella helppoa, sillä vaikka aluetta ympäröikin iso aita, siinä oli yhdessä kohtaa rikkinäinen ovi. Ongelma oli siinä, että se sijaitsi vilkkaalla kadulla ja vastapäätä oli isohko ruokakauppa sekä poliisiasema. Tämän lisäksi joku vanhempi mies liimasi tapahtumajulisteita aitaan vain muutaman metrin päässä rikkinäisestä ovesta. Norkoilin oven lähettyvillä melko kauan ennen kuin huomasin tilaisuuteni koittaneen ja livahdin hylätylle alueelle. Tämän jälkeen kaikki olikin melko helppoa eikä vartiointia näkynyt mailla eikä halmeilla, ei ihmisten eikä kylttien muodossa.
Tutkiskelin aluetta muuten ylhäisessä yksinäisyydessä, mutta pari kaniinia eksyi reitilleni. Tai saattoi se olla samakin kaniini molemmilla kerroilla. Sää oli suurimman osan ajasta varsin loistava lukuunottamatta yhtä lyhyttä sadekuuroa. Sadekuuron jälkeen taivaan valtasi kullankeltainen auringonlasku. Vietin hylätyllä lentoasemalla varmaan nelisen tuntia valokuvaten kaiken aikaa. Alueelle pääsy oli todella helppoa, sillä vaikka aluetta ympäröikin iso aita, siinä oli yhdessä kohtaa rikkinäinen ovi. Ongelma oli siinä, että se sijaitsi vilkkaalla kadulla ja vastapäätä oli isohko ruokakauppa sekä poliisiasema. Tämän lisäksi joku vanhempi mies liimasi tapahtumajulisteita aitaan vain muutaman metrin päässä rikkinäisestä ovesta. Norkoilin oven lähettyvillä melko kauan ennen kuin huomasin tilaisuuteni koittaneen ja livahdin hylätylle alueelle. Tämän jälkeen kaikki olikin melko helppoa eikä vartiointia näkynyt mailla eikä halmeilla, ei ihmisten eikä kylttien muodossa.
What is this, sorcery ?! I've edited all my Berlin photos from this month's trip and posted almost all of them already! A Christmas miracle perhaps. There are still like three quite short posts to come but them it's done. Now to urbex-matters! Exploring the abandoned airfield between Johannisthal and Adlershof in Berlin (Flugplatz Johannisthal) was a total joy! I shared a couple of posts filled with gloomier photos earlier but now it's time to show the humongous place a bit more in full color. Flugplatz Johannisthal was the first commercial airfield in Germany and the second oldest in the entire world, opening in 1909. It officially closed down in 1995. Nowadays some of the area has been converted into a park but that's way off the beaten path. A huge area remains a wasteland where the buildings slowly decay but there is new construction at parts of the abandoned area.
I explored the airfield in solitude apart from two rabbits. Or it might have been the same rabbit both times. The weather was mainly awesome but there was a brief shower of rain. I took shelter in one of the abandoned buildings during the shower and when it was over there was this really beautiful gleaming sunset. I was at the airfield for a really long time, like four hours. Getting in was actually really easy because while there was a big wall/fence encircling the area there was a door with the windows missing in one part of it. The trouble was that it was on a busy street with a big grocery store and police station literally on the opposite side. There was also an older man putting up posters to the wall only a few meters from that access point. I waited for a good while before I quickly slid inside the abandoned area. After that it was pretty easy and there was no security anywhere to be seen (people or notification).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti