Keep Up With The Racing Rats

Seikkailimme Ursulan ja Ysin kanssa tällä viikolla muutaman tunnin hylätyssä uimalassa Neuköllnissä. Kyseessä on Blub (Berliner Luft - und Badeparadies), joka avasi ovensa syntymävuotenani 1985. Kahdenkymmenen vuoden toiminnan jälkeen Blub joutui sulkemaan ovensa erinäisten ongelmien vuoksi, joista suurimpana olivat uimalaan pesiytyneet rotat. Onneksi me emme nähneet vierailumme aikana ainuttakaan rottaa. Se kiljaisu olisi varmaan kuulunut Suomeen asti. Blub sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Grenzalleen U-Bahn-asemasta. Teltown kanaalin yli menevän sillan ylittämisen jälkeen kannattaa kääntyä oikealla olevalle puistotielle ja ei aikaakaan kun olet perillä. Aidassa on valtava aukko, josta voi vain kävellä alueelle sisään. Blub on varmasti aikoinaan ollut kokemisen arvoinen paikka ja se on sitä edelleen ainakin urbexin näkökulmasta. Vehreyden keskellä oleva paikka oli aavemaisen hiljainen lintujen sirkutusta ja liikenteen kaukaista huminaa lukuunottamatta. Lisää kuvia Blubista täällä ja enemmän informaatiota paikasta täällä. 

Editors - The Racing Rats

A few days ago I explored an abandoned swimming and leisure center called Blub (Berliner Luft - und Badeparadies) in Neukölln with Ursula and Ysi (the dog). Blub originally opened in 1985 and closed down in 2005. There where a few reasons behind the closing of Blub but probably the biggest one was a rat infestation. Luckily we didn't see any rats there! The whole area was pretty quiet if you don't count the chirping birds and the distant sound of traffic. More photos here and some more information about Blub here.

Long & Lost

Pientä esimakua huomisesta postauksesta, hylätystä uimalasta Berliinissä.

Florence + The Machine - Long & Lost

Here's a little sneak peek at tomorrow's post about an abandoned swimming palace in Berlin.

Note To Self

Jake Bugg - Note To Yourself

"Girl, you've been forgetting
Just how special you really are
And I try to remind you
Sometimes I can't find you
But the truth is in your heart
So write a note to yourself
Girl, don't beat yourself up
Your best is good enough
So pick the pen up
And write a note to yourself,
A note to yourself
And don't be cruel,
'Cause things do happen
And you know it's not your fault
Don't cover your wounds with the salt
Girl, let me tell you what I see
You've got to believe me
You're a thing of beauty
Girl, put it in an envelope
Put it in the post
It'll come back to your door
And read a note to yourself.."

Tämän ihanan kappaleen sanoman tulisi jokaisen, niin naisen kuin miehenkin, aina muistaa. Itse huomaan unohtavani sen jatkuvasti. Tänään aurinko paistoi pitkän sadejakson jälkeen ja kävellessäni Berliinin kaduilla huomasin hymyileväni, kun kyseinen kappale alkoi soida kuulokkeistani. Ehkä kirjoitan itselleni ihan oikeasti viestin ja lähetän sen Suomeen, missä se odottaa minua kun palaan.

This lovely song has such a beautiful message that everyone should always remember. I have to say that I myself forget it most of the time. Today the sun was shining after many days of rain and noticed that I immediately started smiling when this song started to play in my headphones. Maybe I'll really write that note and send it to Finland so it will be waiting for me there when I go back.

Woke Up God And Everyone

St. Bartholomäus Kirchhof, Weißensee.

My Brightest Diamond - Something of an End

I'm Gonna Cause A Fire

Saksassa ei juhlita juhannusta suomalaisten tavoin. Kaupat ovat auki normaalisti eikä kassalle tarvitse jonottaa täpötäyden kärryn kanssa ikuisuutta sen kilometrin pituisen jonon hännillä. Juhannusviikonloppu kului täällä jokseenkin perinteitä kunnioittaen, mutta myös täysin epäjuhannusmaisesti. Juhannusaattona teimme Ursulan kanssa maukasta halloumisalaattia ja mansikkakakun, jota nautimme kuohuvan kanssa. Keräsin myös seitsemän erilaista luonnonkukkaa, mutta unohdin laittaa ne yöksi tyynyn alle. Ei näkynyt unissa tulevaa sulhasta, ei. Illalla liityin muutaman suomalaisen seuraan Weißenseelle, jonka rannalle meidän oli tarkoitus sytyttää pieni kokko (lue: nuotio). Strandbadilla roihusi jo nuotio kun saavuimme paikalle, joten meidän ei tarvinnut tehdä mitään. Ilta/yö oli melko kylmä, mutta onneksi ei sentään satanut ja nuotio lämmitti mukavasti. Ystävällä oli mukana kitara, joten suurin osa illasta vietettiin kolmella kielellä (suomi, saksa, englanti) laulaen. Tuohon laajaan skaalaan sisältyi muun muassa Topi Sorsakoski & Agents, Rammstein, Joy Division ja Green Day. Sekalaisen suomalaisen joukkomme lisäksi paikalla oli myös joitain saksalaisia, joista kolme teinipoikaa pyysi ystävää soittamaan John Denverin kappaleen Take Me Home, Country Roads. Mietin, että miten ihmeessä he edes tietävät sen. Myöhemmin selvisi, että kyseinen ikivihreä on soinut viime aikoina tiuhaan Saksan radiossa.

Juhannuspäivä kului enimmäkseen nukkuen, koska aatto venyi lähes aamuun. Juhannuspäivän iltana kävin kuuntelemassa Hanna Leessin (+ bändi) keikan pienessä ja hämyisessä blues-baarissa nimeltä Bar Bobu (Müggelstr. 9, Friedrichshain) Enemmän juttua ja kuvia keikalta täällä. Sunnuntaina suuntasimme Ursulan kanssa Boxhagener Platzin kirpputorille ja brunssille sen kupeessa sijaitsevaan Elfidaan (Gabriel-Max-Str. 15, Friedrichshain). Edellisten päivien sateen ja viileän/kylmän ilman tilalla oli sunnuntaina hieman lämpimämpi sää.

Ronya - Flame

The Germans don't celebrate Midsummer as we Finns do. My Midsummer weekend here in Berlin was spent quite differently than it would have if I'd been in Finland. Midsummer's Eve was close to that what I would've done in Finland though. Ursula and I made delicious halloumi salad and a strawberry cake. We enjoyed that with some bubbly. In the evening I joined some Finns at Weißensee. The plan was to make a bonfire on the beach but when we got there (Strandbad) it was already ablaze so we didn't have to do anything. The air was cold but luckily it didn't rain. We spent a few hours by the fire singing songs in Finnish, English and German. 

On Midsummer Day I slept extremely late and in the evening went to see Hanna Leess (+ band) live at Bar Bobu (Müggelstr. 9, Friedrichshain). More about that here. On Sunday I went to Boxhagener Platz with Ursula. We checked out the flea market and had an amazing brunch at Elfida (Gabriel-Max-Str. 15, Friedrichshain). The weather on Sunday was thnakfully a bit warmer than the previous days.

Olin kotona, olin kotona..

Scandinavian Music Group - Terminal 2

Hups. Edellisestä postauksesta on kulunut luvattoman pitkä aika. Aikani on kulunut enimmäkseen töiden, muuttamisen ja erilaisten juhlien (äitienpäivä, esi-juhannus, pikkuveljen yo-juhlat, ystävän polttarit) parissa. Tällä hetkellä kirjoitan näitä sanoja Berliinistä, missä olen asunut reilun viikon verran. Vuokrasimme ystävän kanssa kaksion Prenzlauer Bergistä. Asunto on ihanan viileä ja rauhallisella alueella. Reilun viikon aikana olen ehtinyt muun muassa metsästää aarteita Mauerparkin kirpputorilla, ottaa aurinkoa Weissenseen puistossa, valokuvata hautausmailla, kävellä kymmeniä kilometrejä ja syödä lukuisissa ravintoloissa. Ursula kirjoittikin jo kaikesta siitä maukkaasta ruoasta, mitä olemme täällä asuessamme nauttineet, joten jos haluat lukea enemmän, klikkaa siinä tapauksessa tästä! Minun on kuitenkin erikseen mainittava intialainen ravintola Amrit (Oranienstr. 202-203, Kreuzberg). Söin siellä aivan taivaallista linssikeittoa, jota aion käydä kauhomassa suuhuni vielä monta kertaa.

Oops. It's been a very long time since my last post. My time has been consumed by work, moving and various festivities (Mother's Day, pre-Midsummer, my little brother's graduation party, my friend's bachelorette party). I've lived in Berlin, in a rented two-bedroom flat with my friend for about a week now and it's been great. I've visited a few graveyards, hunted for treasures in Mauerpark's flea market, spent the day at Weissensee park, walked dozens of kilometers and eaten in lots of restaurants. Ursula already wrote about the amazing food we've ingested while living here so if you want to know more just click here! I want to particularly mention this amazing Indian restaurant called Amrit (Oranienstr. 202-203, Kreuzberg) where I ate the most delicious soup imaginable. I can wholeheartedly recommend the place!