How To Destroy Angels

Mielettömän upea video, upea biisi!

Mietittekö, miksi tämä kuulostaa täysin Nine Inch Nailsilta? Vastaus on yksinkertainen: HTDA eli How To Destroy Angels on Nine Inch Nailsin Trent Reznorin uusin projekti, jossa on mukana  Nine Inch Nailsin neljän viimeisimmän albumin tuottaja Atticus  Ross ja laulajana Reznorin vaimo Mariqueen.  Olen aivan varma, että jos Reznor olisi nainen, hän kuulostaisi vaimoltaan. Yllä oleva, Rupert Sandersin ohjaama video "The Space in Between" on How To Destroy Angelsin ensimmäinen virallinen video. Kyseinen biisi löytyy  heinäkuussa julkaistavalta EP:ltä, jolta löytyy myös bändin ensimmäinen single "A Drowning". Näiden kahden biisin perusteella EP vaikuttaa erittäin lupaavalta.

I Ordered You A Pancake

Tein eilen amerikkalaisia pannukakkuja. Niillä ei ole mitään tekemistä uunipannarin kanssa, ne ovat paljon parempia. Ohje löytyi jostain internetin uumenista. Taikinan tekeminen on älyttömän helppoa ja nopeaa. Meillä on sellainen pieni pannukakuille tarkoitettu paistinpannu, jossa mahtuu kerralla paistamaan 4 pientä pannukakkua. Se on tässä puuhassa todella kätevä. Amerikkalaisten pannukakkujen tekoon tarvitset seuraavia aineksia (sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja lisää sitten muut ainekset joukkoon):

4 dl vehnäjauhoja

3 rkl sokeria

1 rkl leivinjauhetta

2 tl vanilliinisokeria

3 dl maitoa

2 kananmunaa

3 rkl ruokaöljyä

Tarjoillaan vaniljajäätelön, tuoreiden mansikoiden ja vaahterasiirapin kera.

Smash It With A Hammer!

Tämä nyt ei sinänsä ole elokuva, mutta samalla kentällä kuitenkin liikutaan. Näyttelijänäkin tunnettu  brittiläinen stand-up -koomikko Eddie Izzard on aivan hulvattoman hauska. En ole vielä tavannut ketään, joka ei olisi näille pätkille nauranut.

Jos nauratti, niin kehotan katsomaan lisää. Muita todella hauskoja ovat mm.:Stonehenge, Squirrel, Do You Have A Flag?, Learning French ja Sexy Tunes.

Sunshine

Käväisin taas Oulussa muutaman päivän reissulla opiskelujen puitteissa. Tosin ulkona paistanut aurinko vei aika tehokkaasti aikaa siltä opiskelulta. Eihän sitä millään voinut edes kuvitella istuvansa tietokoneluokassa, kun ulkona oli lähemmäs +30 astetta lämmintä! Jotain sentään sain aikaan. Suurin osa ajasta kului kuitenkin ulkona, lähinnä puistoissa ja Kasvitieteellisessä puutarhassa loikoillessa. Ahkerasti pelattiin myös Yatzia ja korttipelejä. Käytiin myös Pannukakkutalossa syömässä sekä suolaista että makeaa pannaria eikä Biskettikään jäänyt väliin. Olen koukussa vesimelonisoodaan.

Vaikka asuin Oulussa melkein viisi vuotta, kävin vasta nyt Tähtitornin kahvilassa sisällä! Ihana Tähtitornin kahvila näyttää siltä kuin se kuuluisi Muumilaaksoon. Sisällä oli virvokkeiden, jätskin ja leivonnaisten lisäksi myynnissä myös kirjoja. Kapeat ja jyrkät portaat johtivat näköalatasanteelle, josta oli kaunis näkymä. Söin siellä kesän ensimmäisen kirsikkajäätelön, niiiiiin hyvää.

The Time Traveler's Wife

Sain vihdoin aikaiseksi lukea Audrey Niffeneggerin suuresti kehutun kirjan The Time Traveler's Wife (Aikamatkustajan vaimo), ja täytyy sanoa että kannatti! Se lumosi minut heti. Kirja kertoo Henryn ja Claren epätavallisen rakkaustarinan. Henry kärsii aikasiirtymähäiriöstä: hän joutuu tahtomattaan ajassa omaan menneisyyteensä tai tulevaisuuteensa määrittelemättömäksi ajaksi, joskus minuuteiksi ja joskus päiviksi. Usein Henry löytää itsensä tukalista ja hengenvaarallisista tilanteista. Clare tapaa Henryn ensimmäisen kerran jo ollessaan 6-vuotias; aikamatkustanut Henry puolestaan on tällöin 36. He tapaavat toisensa nykyhetkessä ja alkavat seurustella vasta Claren ollessa 20-vuotias ja Henryn ollessa 28. Heidän aikarajat ylittävä rakkaustarinansa on alkanut ja osittain tapahtunut jo kauan ennen tätä tapaamista nykyhetkessä.

" I turn, prepared to start explaining again, and find myself face to face with Henry. I am speechless. Here is Henry, calm, clothed, younger than I have ever seen him. Henry is working at the Newberry Library, standing in front of me, in the present. Here and now. I am jubilant. Henry is looking at me patiently, uncertain but polite. "Is there something I can help you with?" he asks. "Henry!" I can barely refrain from throwing my arms around him. It is obvious that he has never seen me before in his life ".

Niffeneggerin kirja on uskomaton, koskettava ja seksikäs  kuvaus kauniista, äärettömän kärsivällisestä ja vahvasta rakkaudesta. Kirja haastaa lukijan, sillä tämän täytyy olla koko ajan perillä, missä ajassa liikutaan, ja kuka on kokenut mitäkin. Lukija saa itse koota pirstaleista kokonaisen tarinan. Kirja ilahduttaa, naurattaa ja jännittää eikä kyyneleiltä vältytä. Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos! Tulen varmasti lukemaan tämän moneen kertaan.

Kirjasta on tehty myös elokuva, mutta en halua nähdä sitä vielä vähään aikaan. Minulle käy usein niin, että jos kirjasta on tehty elokuva, en elokuvan nähtyäni pysty enää aina erottamaan elokuvaa ja kirjaa toisistaan. Jotkin hahmot eivät valkokankaalla vain vastaa ollenkaan sitä, millaisiksi olen heidät mielessäni kuvitellut.  Haluan pitää Claren ja Henryn juuri sellaisina, kuin he mielessäni ovat.