Sail And Search For Land

Ewert & The Two Dragons - Sailor Man

Hei murut, kaipaan teiltä ihanilta pikaisesti Tallinna-vinkkejä! Seilaan ystävän kanssa tasan viikon päästä päiväreissulle Tallinnaan, ja voitteko kuvitella, en ole koskaan käynyt siellä! Joten, te Tallinnaan jo tutustuneet, heittäkäähän suosikkipaikkojanne kehiin!

Hey dears, I'm going to Tallinn for a day next week and I've never been there before! So, you who've been there, please share your favorite places!

Tiril Hauan

Olen seurannut maalari ja tekstiilisuunnitelija Caitlin Sheareria jo ikuisuuden, ja omistan monia printtejä sekä yhden originaalinkin. Muutama päivä sitten Caitlinin blogissa oli esillä aivan upea muotokuva norjalaisesta valokuvaajasta Tiril Hauanista (oi, tuo avain, pupu, sienet, bambit!!!). Suuntasin heti Tirilin kotisivuille ja hetken kuvia ihasteltuani tajusin, että minähän tunnen nämä jo! Olen seurannut naista Flickrin puolella jo kauan, mutta naisen oikea nimi ei ollut jäänyt mieleen. Tiril kirjoittaa myös blogia. Alla joitain suosikkejani Tirilin ottamista kuvista:  

(first photo © Caitlin Shearer, the rest © Tiril Hauan, used with permission)

I've followed painter and textile designer Caitlin Shearer for ages and I own a few of her prints and one original painting. A few days ago there was this absolutely stunning commisioned portrait of Norwegian photographer Tiril Hauan in Caitlin's blog. I clicked myself onto Tiril's website and after admiring her photographs for a few seconds I realized that I knew them already! I've followed Tiril's work in Flickr for a long time but I hadn't payed proper attention to her real name. Tiril also writes a blog. Above  you can see some of my favorite photographs by Tiril.

Vanhat 2014

Pikkuveljeni tanssi viime perjantaina Vanhojen tanssit. Kyllä siinä isosiskolla tuli kyynel jos parikin silmäkulmaan, kun herra asteli kauniin parinsa kanssa tanssilattialle. Kerrottakoon nyt vielä, että vetistelin toisen kerran muokatessani tanssiaiskuvia. Herra arvatenkin vain nauraisi tälle. Ihme kyllä sain sentään luvan laittaa muutaman kuvan esille tänne, loput kuvat jäävät läheisten ihasteltaviksi.

My little brother danced in Ball of the seniors last Friday and this big sister was moved to tears when he walked to the dancefloor with his beautiful dance partner.

Hollow City

 

Luin juuri Ransom Riggsin Miss Peregrinen eriskummallliset lapset -sarjan toisen osan nimeltä Hollow City. Kirjan takasivun mukaan kolmas osa on tulossa pian. Hollow City onkin eräänlainen väliasema, olettaen että kolmas kirja tuo tälle tarulle päätöksen. Hollow City on koukuttava, mutta ei ehkä aivan niin mahtava lukuelämys kuin kirjasarjan ensimmäinen osa oli. Ehkä siksi, että Riggsin luoma eriskummallinen maailma ei ole lukijalle enää täysin vieras, vaikka paljon uusia, ennestään tuntemattomia elementtejä nouseekin toisen osan myötä esiin. Tässä osassa valotetaan tarkemmin myös eriskummallisten lasten menneisyyttä, millaisista oloista kukin on Miss Peregrinen luo päätynyt. Kirja on ns. hyvällä tavalla ärsyttävä, sillä seuraavaa osaa jää odottamaan totaalisen malttamattomana, varsinkin leuat loksauttavan lopetuksen jälkeen.

"I'm not rying to hide anything, you know.  It's just that those 

 musty stories make me feel ten years old again, an unwanted. 

That never goes away, no matter how many magical summer 

days have come between." That hurt was still with her, raw 

even after all these years later.

I just finished reading "Hollow City", the second novel of Miss Peregrine's Peculiar Children by Ransom Riggs. The next volume titled "Don't Look Away" is coming soon. Hollow City is not quite as great a reading experience as the first volume, because the peculiar world is not totally unfamiliar to the reader anymore. Although there are plenty of new things to discover about the peculiar world through the pages of Hollow City. The second book also sheds light into the peculiar children's past, how they came to be with Miss Peregrine. The book is annoying in a good way, so that you're very anxious for the next volume to come. Especially after that jaw-dropping ending. 

Drawn The Road Again

Chandler (näköjään sekin voi olla naisen nimi) O'Learyn matkablogi veti minua välittömästi puoleensa. Blogi on täynnä mitä upeampia luonnoksia, joita Chandler raapustaa ollessaan tien päällä. Lumouduin niistä niin, että selasin koko blogin alusta loppuun yhteen menoon. Siinä samalla matkakuume iski vielä pahemmin. Minut valtasi myös halu ottaa luonnoslehtiö Berliinin reissulle mukaan. Kunpa vain osaisin piirtää yhtä hyvin kuin Chandler. Chandler omistaa Anagram Pressin, joka tarjoaa muun muassa kuvitusta. Naisella on kaksi nettikauppaa, joista hänen taidettaan voi ostaa. Tai itse asiassa kolme, sillä Chandler on lisäksi Dead Feministsin sarjan tehneen tiimin toinen osapuoli.

(All artwork © Chandler O'Leary, used witn permission)

I was immediately drawn (pun intended) to Chandler O'Leary's illustrated travel blog and the beautiful sketches she does on the road. And you can guess that my wanderlust just became more and more intense as I read on. I also have a strong urge to bring a sketchbook to Berlin when I go. I only wish I could sketch as beautifully as Chandler. I chose some of my favorites (there's so many!) to show here. There are loads more on her blog so be sure to check them out. She's also the proprietor of Anagram Press that offers illustration, lettering and printmaking. She has two shops where she sells her art. Or actually three because Chandler is also one half of the collaborative team behind the Dead Feminists series.

Munchausen By Proxy

Voi, olisipa Yes Man -elokuvassa esiintyvä bändi Munchausen by Proxy oikeasti olemassa. Se melkein onkin, sillä Zooey Deschanelin roolihahmon Allisonin taustabändi on todellisuudessa Von Iva, electro soul-punkia soittava naistrio San Franciscosta.  Munchausen by Proxy on elokuvassa niin hullu ja överi bändi, että se on ihan mahtava. Menisin todellakin katsomaan heitä livenä. Ja minkäs minä sille voin, rakastan Zooey Deschanelia.

 

I  wish this fictional band from the movie ”Yes Man” was real.  Well actually there is a real band called Von Iva (an all-girl band playing electro soul-punk) disguised as Munchausen by Proxy, backing Zooey Deschanel’s character Allison in the movie. Munchausen by Proxy is so crazy and over-the-top that it’s absolutely great! I’d totally go to see that show. And what can I say, I just love Zooey.

 

 

* double from Alice  June

 

 

Sen Täytyy Olla Ihanaa

Scandinavian Music Group - Pieniä teräviä timantteja

Noniin, nyt on ostettu lentoliput Berliiniin pääsiäiseksi. Myös hostelli on varattu ja mikä prasta, varasin itselleni ja ystävälleni paikat kuvauskierrokselle Beelitz-Heilstättenin hylättyyn sairaalakompleksiin (naisten klinikka)! En malttaisi millään odottaa! Odotellessa voin onneksi tutkailla Berliinin katuja Sandra Juton silmin. Kun nyt Sandrasta puhutaan, minun on jo kauan pitänyt ostaa naisen tekemät wrist wormit, mutta en koskaan osaa päättää minkä väriset. Voi, olisipa Sandralla Berliinissä kauppa, jossa niitä voisi ihailla ja kokeilla. Olen muuten kirjoittanut ylös ihan liikaa uusia paikkoja, joissa haluaisin tulevalla, vajaan viikon kestävällä reissulla käydä. Katsotaan huhtikuussa, kuinka monta näistä tuntemattomista paikoista sain ruksittua:


                                                              - Beelitz-Heilstätten
                                                              - Säuglings- und Kinderkrankenhaus
                                                              - Südwestkirchof Stahnsdorf
                                                              - Jüdischer Friedhof Weisensee
                                                              - Clärchens Ballhaus
                                                              - Wolkenwand-House
                                                              - Aunt Benny
                                                              - White Trash Food
                                                              - Café Fleury
                                                              - Stagger Lee
                                                              - Sing Blackbird
                                                              - Tischendorf

 

(All photos © Sandra Juto, used with permission)

I just bought plane tickets to Berlin for Easter. A hostel is also booked and best of all: a photography tour of Beelitz-Heilstätten (Frauen Klinik)! I'm extremely excited about that! While I wait I can always see Berlin through Sandra Juto's eyes. And while we're on the subject, I've been meaning to buy one of Sandra's wrist worms but I can never decide on the colour. I wish she had a shop in Berlin where I could actually try them on. Oh, and above you can see a list of new places I'd like to visit while in Berlin. In April we'll see how many of them I actually have time to see.

Life on MARS

Oho, viikko on ehtinyt vierähtää MARS-festarista, josta oli tarkoitus kirjoittaa jo aiemmin. Olen kyllä ollut melko karmeassa flunssassa nyt hieman yli viikon, joten tämä venähdys kai minulle sallittakoon. Mulla oli pari rosvoherraa täällä festareiden aikana majoituksessa pari yötä. En ollut tavannut kumpaakaan aiemmin, mutta tultiin toimeen ihan loistavasti, aivan kuin olisimme tunteneet toisemme jo kauan. Voi sitä nauramisen määrää.. Flunssan vuoksi makasin päivät kotona ja illalla keikoilla istuin (ne, jotka tuntevat minut kunnolla tietävät, että sellainen ei yleensä tule kysymykseenkään). Valokuvaaminen jäi myös flunssan vuoksi hyvin vähäiseksi (yllä olevassa kuvassa The Hearing/Ringa Manner). Keikoista voi muuten lukea hieman enemmän Alice & Junen puolelta.

Perjantaina keikkojen jälkeen oli vielä yhdeksi illaksi Seinäjoelle rantautunut Tavastian Lauantaidisko. Yhden biisin ajan kävin tanssimassa, mutta sen jälkeen olo oli kuin maratonin juosseella. Lähdettiinkin sitten jo ennen kahtatoista Hesen kautta kotiin katsomaan Buffya. Siitä muuten tietää, että on kyseessä hyvä mies, jos se haluaa katsoa Buffya! Oli aivan hemmetin hauskat pari päivää, kiitos ihanat! Aamulla mun nuoret pojat lähtivät, mutta flunssa jäi ja vain paheni pahenemistaan. Nyt olen muutaman päivän ollut täysin puhumatta ja vain nukkunut, makoillut patjoilla (en ole vielä jaksanut siivota niitä pois) leffoja sekä tv-sarjoja katsoen ja lukenut. Pari päivää vielä totaalista lepoa, niin eiköhän tämä flunssa ole vihdoin selätetty.

David Bowie - Life on Mars

Oh dear, it's already been a week since the MARS festival. I meant to write about it earlier but I've been sick with the flu for over a week now. I had two bandits here during MARS, both of whom I'd never met before but we got along extremely well! It was like we'd known each other for ages. Because of the flu I stayed at home and rested while the guys attended the seminars during the day. In the evenings I went to see the live shows with them but sat during the gigs (something I basically never ever do). That's probably why I didn't take much photos either (in the above photo is The Hearing/Ringa Manner). You can read a little more about the gigs here. 

On Friday after the gigs there was also a disco. I danced during one song and afterwards felt like I'd just ran a marathon. So we left before midnight (!) and went home to watch "Buffy, the Vampire Slayer". You know, if a guy wants to watch Buffy that means he's a really great guy! I had so so much fun during those two days, thanks guys! In the morning my lovely guests left but my flu stayed and just got worse and worse. So for the past few days I've just been sleeping, watching movies and tv-series and reading. A couple of more days like that and this flu will hopefully be a thing of the past.