KOLME ASIAA, JOISTA PIDÄN
Tämä on itsestäänselvyys: pidän tai siis rakastan matkustamista! Matkustamisella tarkoitan uusien paikkojen näkemistä ja kokemista, en niinkään siihen liittyviä bussi-, juna-, laiva- tai lentomatkoja. En ole vielä tähän mennessä käynyt kovinkaan monessa paikassa, mutta Berliini on ehdoton suosikkini niistä kaupungeista, joissa olen käynyt. Oudompia asioista, joista pidän ovat auton vilkun rauhallisen naksuttava ääni ja kuplamuovin poksauttelu.
KOLME ASIAA, JOISTA EN PIDÄ
En pidä suvaitsemattomuudesta ja ahdasmielisyydestä. En pidä Cheekin musiikista lainkaan. En kestä sitä sekuntiakaan. Jos radiosta alkaa kuulua Cheekin biisi, niin kanava vaihtuu välittömästi. En pidä Mennen-partaveden hajusta, olen saanut siitä traumoja. Yli vuosikymmen sitten (!) opiskeluaikana minun huoneessani oli ennen minua asunut ilmeisesti henkilö, jonka Mennen-pullo oli kaatunut lattialle tai sitten hän oli suihkutellut sitä muuten vain pitkin huonetta niin, että hajusta ei kovin helpolla päässyt eroon.. Onneksi aika kultaa muistot ja asiaa voi nyt muistella nauraen.
KOLME ASIAA, JOITA TEIN VIIKONLOPPUNA
Tänä viikonloppuna luin loppuun Bryan Cranstonin kirjoittaman omaelämänkerran
A Life in Parts. Mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu kirja! Tein muutamia pieniä muutoksia olohuoneen ja makuuhuoneen sisustukseen. Nauroin muun muassa
tälle ja ystävien jutuille netissä erittäin kovaäänisesti, ollessani yksin. Onnea naapureille.
KOLME ASIAA, JOTKA OSAAN
Osaan suomen kielen lisäksi puhua kolmea muuta kieltä hyvin (englanti, ruotsi, saksa). Kun katsotaan jotain elokuvaa tai sarjaa osaan kertoa, jos joku näyttelijä on ollut sivuroolissa Buffy, vampyyrintappajassa tai Angelissa. Osaan myös kertoa, missä jaksossa ja mitä hahmoa hän on näytellyt. Osaan pelata sulkapalloa käytävällä niin, että sulkapallo lyödään seinän kautta kanssapelaajalle.
KOLME ASIAA, JOITA EN OSAA
En osaa viheltää nuotilleen. Pelkkä viheltäminen onnistuu kyllä helposti, mutta nuotissa pysyminen on ylivoimaisen vaikeaa. Siitä ei yksinkertaisesti vain tule mitään. En osaa tehdä Star Trek -tervehdystä sormillani, sillä pikkurilli ja nimetön, etu- ja keskisormi eivät pysy kiinni toisissaan. Eivät, vaikka kuinka keskittyisin. En osaa olla obsessoimatta, etenkin jos olen hyvin innoissani jostain asiasta.
KOLME ASIAA, JOTKA HALUAISIN OSATA
Haluaisin osata soittaa kunnolla jotain instrumenttia, erityisesti kitaraa tai pianoa. Haluaisin osata olla stressaamatta asioista. Kaikkein eniten haluaisin osata taikoa. Halusin jo pienenä olla noita. Tiedän, tällä ei ole mitään tekemistä realistisuuden kanssa, mutta olisihan taikominen nyt aivan mahtava taito!
KOLME ASIAA, JOTKA MINUN PITÄISI TEHDÄ
Juuri tällä hetkellä minun pitäisi siivota, tarkalleen ottaen tiskata. Vihaan tiskaamista. Minun pitäisi myös maksaa laskuja ja pestä pyykkiä. Paljon mukavampaa on sen sijaan kirjoittaa tätä postausta.
KOLME ASIAA, JOISTA STRESSAAN
Rahasta stressaaminen on varmaan suurelle osalle tuttua, enkä minä ole poikkeus. Toinen yleisin stressin aihe on työ ja kolmas kaikki listalla olevat erinäiset asiat, jotka pitäisi tehdä.
KOLME ASIAA, JOTKA SAAVAT MINUT RENTOUTUMAAN
Shindo - japanilainen meridiaanivenyttely - on yksi niistä asioista, jotka saavat minut rentoutumaan. Kehon jumiutumisen ja tukkoisuuden huomaa, jos ei ole hetkeen päässyt tunnille purkamaan stressiä ja jännityksiä. Toki shindo-venytyksiä voi tehdä yksin kotonakin, mutta olen äärimmäisen huono tekemään niitä yksin. Toinen asia, joka rentouttaa on äidin ja isän kissojen - Kertun ja Kaapon - paijaaminen. Kolmas rentouttava asia on taide kaikissa muodoissaan (musiikki, valokuvat, kirjat, elokuvat..).
KOLME ASIAA, JOISTA PUHUN USEIN
Minä:
"Mistä asioista mä puhun usein?"
Henna:
"No mistä sä nyt aina vauhkoot: Berliinistä, hautausmaista, musiikista, leffoista ja tv-sarjoista."
Voitte aivan itse valita yllä olevasta listasta kolme mieleisintä aihetta. Postauksen kuvituksena on sattuneesta syystä käytetty kuvia eräältä hautausmaalta Berliinistä.
KOLME ASIAA, JOTKA PUEN MIELELLÄNI PÄÄLLE
Puen mielelläni päälle villasukat. Pidän villasukkia usein kesälläkin. Toinen vaatekappale, jonka puen mielelläni päälle on legginsit, jotka pysyvät hyvin ylhäällä eivätkä valu joka käänteessä alaspäin. Pitkät ja väljät neuletakit ovat myös vaatekappale, jonka puen hyvin mielelläni päälle.
KOLME ASIAA, JOITA EN PUE PÄÄLLENI
En pue päälleni turkista, stilettokorkoja enkä ihoa nuolevaa tiukkaa mekkoa. Ellei kyseessä sitten ole sketsi tai muu vastaava tilanne, jossa esitän jotain fiktiivistä hahmoa.
KOLME ASIAA, JOTKA HALUAISIN HANKKIA
Haluaisin hankkia vinyylisoittimen ja ison kasan vinyylilevyjä. Haluaisin hankkia hyvän järjestelmäkameran. Haluaisin hankkia eteiseen aidonkokoisen luurangon, jolle pukisin hatun. Esteenä näille kaikille hankinnoille on rahan vähyys. Muutenhan minulla jo olisi kaikki kolme mainitsemaani asiaa.
KOLME ASIAA, JOISTA UNELMOIN
Unelmoin omasta puutalosta, sen korkeista valoisista huoneista ja lautalattioista. Unelmoin vähintään kuukauden mittaisesta reissusta Amerikan halki. Unelmoin
Alice Carrierin tekemästä isosta värikkäästä tatuoinnista vasempaan käsivarteeni. Tatuoinnissa olisi ainakin kukkia ja peuran kallo.
KOLME ASIAA, JOITA PELKÄÄN
Olen pienestä pitäen pelännyt rottia ja hiiriä. Noiden pitkä- ja ohuthäntäisten jyrsijöiden näkeminen tai kuuleminen saa pelon väristykset kulkemaan pitkin selkärankaa. Värisevät viikset, nopeat liikkeet ja vikisevä ääni, hrrrrrr. Muistan, kuinka meillä oli joskus päästäinen sisällä ollessani ala-asteikäinen. Hyppäsin kiljuen tuolille ja isän piti pyydystää ja kantaa päästäinen ulos. Kyllä, päästäinen. Niinkin pieni ja harmiton nisäkäs aiheutti pelkoreaktion. Toinen asia, jota pelkään ovat kummitus/kauhutalot, joihin on palkattu oikeita ihmisiä säikyttelemään. Ei, en mene. Kolmantena tulee mieleen David Lynchin Lost Highway -elokuvan
mysteerimies. Kyseinen hahmo on jotain aivan hirveää.
KOLME ASIAA, JOITA TOIVON TAPAHTUVAN LÄHITULEVAISUUDESSA
Kenties hieman epärealistinen toive, mutta toivon voittavani lotossa (sitä varten pitäisi varmaan lotota). Toivon, että unelmieni mies tulee hakemaan minua treffeille kotiovelta. Mitä, eikö tämäkään toive ole realistinen!? No, toivotaan sitten, että pääsen Berliiniin taas pian.
P.S. Minusta tuntuu, että olen tehnyt tämän haasteen jo aiemmin. Koen erittäin usein déjà vu -hetkiä, mutta en ole ikinä varma, olenko oikeasti jo tehnyt kyseisen asian vai onko se ollut vain mielikuvituksen asteella. Se on todella ärsyttävää. En haasta ketään, joten tehköön ken haluaa!