perjantai 27. huhtikuuta 2012

Birdsong


Katsoin tässä taannoin BBC:n kaksiosaisen tv-elokuvan Birdsong. Se perustuu Sebastian Faulksin samannimiseen sotaromaaniin vuodelta 1993. Tv-elokuvan ohjauksesta vastaa Philip Martin ja käsikirjoituksesta Abi Morgan. Birdsong kertoo englantilaisesta sotilaasta Stephen Wraysfordista (Eddie Redmayne), joka taistelee Ensimmäisessä maailmansodassa, Pohjois-Ranskan juoksuhaudoissa. Elokuva jakautuu sotaa kuvaaviin osiin ja Wraysfordin muistoihin kielletystä rakkaudesta ranskalaisnaiseen nimeltä Isabelle (Cleménce Poésy). Sotakuvauksissa Wraysfordin rinnalla nähdään muun muassa tälle ehkä läheisin mies sodan kauhujen keskellä, kapteeni Weir (Richard Madden), kylmähkö kapteeni Gray (Matthew Goode) sekä entinen kaivosmies Firebrace (Joseph Mawle), jonka tehtävänä on miinoittaa kaivetuista tunneleista käsin vihollisen juoksuhautoja.

Ketään ei varmaan yllätä kun sanon, että katsoin tämän Richard Maddenin takia, jolla on elokuvassa yksi isoista sivurooleista. Birdsong on kaunista ja kauheaa katseltavaa. Sodan tapahtumien ja muistojen välillä näkyy selkeä kontrasti. Sotakuvaukset ovat täynnä hikeä, verta ja likaa, kun taas takaumat avautuvat raikkaina, puhtaina ja täynnä täyteläisiä värejä. Birdsong ei ehkä ole mikään neljän tai viiden tähden elokuva, mutta kyllä se kolme ansaitsee. Se on koskettava elokuva, joka myös osaa paikoin yllättää.


I recently watched BBC's two-part tv movie Birdsong. It's based on a 1993 war novel by Sebastian Faulks, directed by Philip Martin and the screenplay for it was written by Abi Morgan. Birdsong tells the story of an English soldier Stephen Wraysford (Eddie Redmayne) who fights in the First World War, in the trenches of northern France and is haunted by memories of his forbidden love affair with a French woman Isabelle (Cleménce Poésy). In the war scenes along with Wraysford we see his friend Captain Weir (Richard Madden), an affectless man Captain Gray (Matthew Goode) and Firebrace (Joseph Mawle), a former miner whose job it is to plant mines under the enemy's trenches.

I don't think it will surprise anyone that I watched this because of Richard Madden who has one of the bigger supporting roles. Birdsong is both beautiful and horrible to watch. There is a clear contrast between the war scenes and Wraysford's memories shown through flashbacks.  Where the war scenes are filled with sweat blood and dirt, the flashbacks are pure, immaculate and rich with colour. Birdsong may not be a four star movie but three stars it  deserves. It's touching and at times surprising.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti