torstai 15. lokakuuta 2009

Donnie Darko

Toinen lempielokuvieni kärkikolmikossa majaileva elokuva on Richard Kellyn ohjaama, kulttimaineeseenkin noussut mestariteos nimeltä Donnie Darko. Elokuvaa voisi kuvailla scifillä maustetuksi psykologiseksi trilleriksi. Jake Gyllenhaal tekee loistavan roolisuorituksen näytellessään psyykkisesti epävakaata, teini-ikäistä Donnie Darkoa. On vuosi 1988 Virgian osavaltiossa, Middlesexin kaupungissa. Unissakävellessään Donnie tapaa jättiläiskokoisen jäniksen nimeltä Frank, joka kertoo maailman loppuvan pian. Samaan aikaan lentokoneen moottori putoaa Donnien huoneeseen. Donnie kuitenkin säästyy karmealta kuolemalta unissakävelyn johdosta. Näiden tapahtumien jälkeen Donnie alkaa selvittää maailmanloppua kuvailevien hallusinaatiodensa merkitystä. Elokuvan loppu jättää tulkinnanvaran katsojalle ja ensimmäisen kerran elokuvan katsottuani olinkin hieman häkellyksissä. Muutaman kerran elokuvan nähtyäni minulla on oma, vahva näkemykseni elokuvasta. Elokuvaa on vaikea kuvailla riittävän hyvin, se pitää kokea itse.

Muissa rooleissa nähdään Jaken sisko Maggie Gyllenhaal, Daveigh Chase, Holmes Osborne, Mary McDonnel, Jena Malone, Noah Wyle, Drew Barrymore, Beth Grant ja Patrick Swayze.


"28 days..6 hours...42 minutes.. 12 seconds..
That..is when the world..will end"



"I don't think you have a clue what it's like
to communicate with these kids.
We are losing them to apathy..
to this prescribed nonsense.
They are slipping away"







"Every living creature on earth dies alone"


Traileri


Elokuvan lopussa soiva ja yksi elokuvahistorian parhaimmista biiseistä,
Tears For Fearsin "Mad World" Gary Julesin
ja Michael Andrewsin coveroimana


9 kommenttia:

  1. Niin mahtava leffa, että sain juuri postauksestasi inspiksen katsoa sen tänään pitkästä aikaa!

    VastaaPoista
  2. Minäkin muistan, kun ekan kerran tämän katsoin niin mietin, että mitähän tällä oikeastaan haluttiin sanoa. Leffasta jäi fiilis, että tämä oli hyvä, mutta ihan tarkkaan ei osannut sanoa, mitä siinä oikeastaan tapahtui. Toisen katsomiskerran jälkeen tarina paikoitellen tuntui avautuvan enemmän, ja sitten minun piti myös googlata asiaa. Pidän elokuvasta todella paljon, sen unenomaisuudesta ja outoudesta :)

    VastaaPoista
  3. Paivi, sama tunne tosiaan oli minullakin. Elokuvan unenomaisuus ja outous viehättää minuakin, ei ole toista samanlaista.

    VastaaPoista
  4. Hienoa! Leffan soundtrack on yksi ihanimmista ikinä, siinähän on 2 levyä joten joka moodiin löytyy tuotosta. Hassua sinänsä että tämä on minun kaikkien aikojen suosikkielokuvani josta olen joskus iät ajat sitten postannutkin ;O) Mutta omituista että teit jutun nyt, olen tiistainan menossa jatkamaan käsitatuointiani ja kuvaksi tulee juuri leffasta tuttu Frank bunny!!!

    VastaaPoista
  5. Pakko muuten vielä lisätä että jos pidät ohjaaja Richard Kellyn tyylistä niin Southland Tales löytyy ainakin Makuunista. Ei ole läheskään yhtä hyvä mutta on OMITUINEN. Ja Night Visions festareille jonne minäkin raahaudun, on Kellyn uusin leffa The Box, tulossa ;O)

    VastaaPoista
  6. Mikaela, niin se soundtrack on <3 Vaadin kuvaa tatuoinnista sitten heti tiistaina :D Southland Tales on nähty ja täytyy sanoa, että omituinen se tosiaan oli..

    VastaaPoista
  7. Ööööh, enpä tiedä ;O) Verinen ja lihasnestettä tihkuva Frank ei ole kaunis näky. Se on osa isompaa kokonaisuutta enkä ole edes näyttänyt sitä alkuosaa blogissa, olen vähän ujo tatskojeni suhteen ;O) Saas nährä...

    VastaaPoista
  8. Niin no, verinen Frank ei ehkä ole kaunis näky :D

    VastaaPoista